Kolmen oivalluksen taktiikalla coachiksi - näinhän sen pitikin mennä.

Mitähän hyvää tästä seuraa?

Tämän kysymyksen minulle teki ystäväni, joka oli valmistunut life coachiksi ja coachasi minua pyynnöstäni muutaman kerran työhöni liittyen. Työhaaste oli spesifi ja merkityksellinen ja kaipasin erilaista näkökulmaa siihen. En ollut koskaan kuullutkaan coachingista, joten odotuksia ei käytännössä ollut, lähinnä vain iso möykky siitä työhaasteesta. Coaching tuntui tosi mielenkiintoiselta, kun sain pohtia työhaastetta eri näkökulmista eikä coachilla tuntunut olevan omaa mielipidettä asiasta, ainoastaan osuvia kysymyksiä. Tämä yksi kysymys oli silloiselle nuoremmalle minälle aivan uudenlainen ja pysäyttävä: " Mitähän hyvää tästä seuraa?" Coachaus oli tuloksellinen ja minussa aukesi ihan uudella tavalla kasvun asenne ja uudistumisen draivi, ja näillä kahdella on ollut merkittävä asema kasvussani tähän päivään asti. Coachingprosessi voi tosiaankin olla pitkävaikutteinen ja vahva. Tuo kysymys on jäänyt myös elämään omalla coachin polullani, niin mahtava se on. Kokeile vaikka!

Sinussa on jo nuo kaikki

Uudistumisen draivi oli saanut minut työssä eri organisaatioon ja tekemään aivan eri työtä eri roolissa, innostus oli käsin kosketeltavaa. Parin organisaation ja roolin (ja lapsiperheruljanssin) jälkeen olin lyhyessä coachingprosessissa, jonka avulla pääsin mukaan psykologian opinnäytetyöhön (yhtenä tutkimuskohteena). Tällä kertaa halusin pohtia omaa kasvuani ihmisenä. Ja PIM, sieltä se tuli, puskista. Kun keskustelimme, mitä vahvuuksia ja hyviä puolia näin ja koin lähipiirissäni, coachini totesi, että minussa on jo nuo kaikki ominaisuudet mitä näin toisissa. Itseni hyväksymisen polku alkoi tuolta istumalta. Tein myös ensimmäistä kertaa VIA-vahvuustestin ja sain uutta ajateltavaa itsestäni. Tästä alkoikin vahvuusajatteluni ja uusi vaihe. Tutustuin myös ensimmäistä kertaa positiiviseen psykologiaan.

Olet autenttinen

Töissä avautui mahdollisuus ryhmäcoachaukseen. Menin innolla ja uteliaana mukaan, koska se oli uutta itselleni. Alun opettelun jälkeen ryhmämme alkoi hitsautua yhteen ja melkoinen yhteenkuuluvuuden ja psykologisen turvallisuuden tunne on jatkunut tähän päivään asti. PIM pitkävaikutteisuus taas! Viimeisellä kerralla (kun olin jo haikeana siitä, että tämä mahtava coachaus oli päättymässä) coach sanoi minulle, että olen autenttinen. Ajatuksen piti antaa laskeutua ihon alle ja PIM, siinä sitä taas oltiin. Olin niin vaikuttunut, että joku siemen jäi itämään. On huikeaa, miten toisen sanat voivat avata ajattelua ja tuoda näkyväksi sen, mikä on aina ollut. Aitoudesta tuli supervoimani, ja olen todella kiitollinen, että tämä sanotettiin minulle. Olen todella kiitollinen kaikille coacheilleni matkani varrella ja totta tosiaan, tämä ohjausmuoto toimii!

Plan B vai ehkä 2x plan A

Kevät 2020 tuli ja mietin, millaiseksi maailma muuttuu koronan aikana ja jälkeen. Kaikki tuntui epävarmalta ja perheen ja läheisten terveys huoletti. Todennäköisimmin maailman tila ja epävarmuus tulevasta vaikutti siihen, että yhtäkkiä tajusin selkeäsi, mitä haluan vielä tehdä. PIM: varasin business coach-koulutuksen Business Coaching Instituten sivuilta. Miksi business eikä life coaching? Omalla kohdallani siihen vaikutti se, että olen aika työorientoitunut ja työelämä tuntuu vaan niin siistiltä ja omalta jutulta. Totta kai vaikutusta on myös sillä, että sain hyvät referenssit BCI:lle. Nyt kun kokemusta on enemmän repussa olen toki kiinnostunut ihmisestä kokonaisena ja kaikkihan me tiedämme, miten vaikka hyvin nukuttu yö vaikuttaa tehokkuuteen työssä ja hyvinvointiin!

Opiskelin päätyöni ohella iltaisin ja viikonloppuisin ja kaiken vapaan mitä minulla oli, sillä coaching vie mukanaan! Opiskeluun kuului harjoitusasiakkaiden coachaus ja coaching labit, ja voin sanoa, että nämä olivat aivan parasta harjoitusta! Uskon, että hyödyin koulutuksesta myös päätyöni puolella, sen verran innostavaa uuden oppiminen on! Lämmin suositus elinikäiselle oppimiselle ja omanlaiselle oppimispolulle.

Nyt minulla on sivutoimisesti Kvell Coaching, jonka nimi kvell tarkoittaa myötäylpeyttä. Tunnen suurta myötäylpeyttä coachattavieni onnistumisista hence nimi! Ja nimeähän en itse keksinyt, vaan sen sanoitti minulle valokuvaajaystäväni (jonka ottamia kuvia olet tällä verkkosivustolla katsonut). Olen myös mentoroinut kahta nuorta,  joten heidänkin kanssaan olen saanut kokea iloa ja kvelliä! 

Yhtäkkiä plan B tuntuu plan A:ta samalla kun päätoiminen liiketoimintapäällikkyyskin tuntuu plan A:ta. Ja koska olen isommin minä, en koe tarpeelliseksi arvottaa tai tehdä valintaa.

Mitähän hyvää tästä seuraa?